AleksiNiskanen

Libera pelaa kovaa peliä yleissitovuuden poistamisella

 

 

Juha Sipilän hallitus ajaa tällä hetkellä irtisanomisen helpottavaa lainsäädäntöä, mikä on johtanut jo aiheellisesti ammattiyhdistysliikkeen lakkovalmiuteen ja muihin työtaistelutoimiin. Erilaiset aktiivimallit ovat kurittamassa suomalaisia ja Suomeen yritetään luoda pysyviä halpatyövoimamarkkinoita. Nyt viimeisimpänä olemme saaneet lukea, että kokoomuslaisen kansanedustaja Elina Lepomäen luotsaama ajatushautomo Libera on yhdessä asianajotoimisto Boreniuksen kanssa päättänyt haastaa suomalaisen työsopimusjärjestelmän ytimen kantelemalla siitä Euroopan komissioon. (lähde: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005841443.html ). Suomessa on ilmeisesti niin ahneet työntekijät, että pitää mennä oikein Brysseliin hakemaan ylikansallisia toimijoita suomalaisten työntekijöiden kimppuun. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla moni työtätekevä ihminen elää kädestä suuhun huolimatta siitä, että palkka on yleissitovuuden piirissä. Yleissitovuus ei todellakaan takaa ruhtinaallisia palkkoja. Korkeat elinkustannukset erityisesti asumiskustannusten suhteen aiheuttavat sen, että yleissitovilla palkoilla ei varsinaisesti juhlita.

 Jos yleissitovuus poistetaan, niin palkat laskevat rajusti ja sitä myöden toimeentulotuki ja asumistuki menot tulevat räjähtämään käsiin. Kun toimeentulotuki ja asumistukirahat loppuvat tai niitä joudutaan yleissitovuuden poistamisen jälkeen rajusti leikkaamaan, niin ihmisiä joutuu asumaan parakeissa isoissa kymmenien ihmisten asuttamissa huoneissa koko ”työuran” ja on turha haaveilla perheenlisäyksestä tai ahkeruuden kautta saavutettavasta elintasosta, kun palkat poljetaan kolmannen maailman tasolle. Liberan kannattaisi perehtyä esimerkiksi Yhdysvaltojen tilanteeseen, jossa lukuisat kodittomat tekevät jopa kahta eri työtä ja ovat siitäkin huolimatta kodittomia.  Suomi ei nouse halpatyöllä eikä muillakaan uusliberalistisen politiikan keinoilla. Se, että Libera on tuomassa EU-komission suomalaisten työntekijöiden kimppuun on ennennäkemätön hyökkäys suomalaisia työntekijöitä ja suomalaista sopimusyhteiskuntaa vastaan. Libera ajaa taloudellisen eliitin eli globaalin suurpääoman etuja, jossa suomalaiset työntekijät halutaan pakottaa orjan asemaan. Vaikka Liberan kantelu Euroopan Komissioon ei johtaisikaan toimenpiteisiin komission suunalta, niin viesti suomalaisille työntekijöille on hyvin yksiselitteinen: haluamme teidät uuden ajan kiertolaisiksi, jotka kiertävät talosta taloon leivänmurusten perässä.

Tämä sama kylmyys näkyy hallituksen teoissa, kun suomalaisia työttömiä kuritetaan ja ajetaan entistä ahtaammalle. Yleislakko olisi nyt paikallaan pysäyttämään tämä kehitys, ennen kuin on liian myöhäistä. On myös hyvä muistaa näin eduskuntavaalien alla, että esimerkiksi kokoomusnuoret ja moni kokoomusvaikuttaja on ajanut yleissitovuuden poistamista ja muita heikennyksiä työntekijöiden asemaan. Liberan ja kokoomuksen ajama politiikka johtaakin sellaiseen lopputulokseen, jossa ei ole enää taloudellista keskiluokkaa, vaan ainoastaan rikkaita ja köyhiä. Jos tätä kehitystä ei pysäytetä, niin Suomeen on tulossa kovaa vauhtia rajut levottomuudet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toivottavasti poliittinen urasi huipentui tähän äärimmäisen typerään kommarivuodatukseen.

Käyttäjän AleksiNiskanen kuva
Aleksi Niskanen

Menisitkö itse töihin esim. pks-seudulla 5 euron tuntipalkalla? Mitä hyvää yleissitovuuden poistamisesta seuraa? Sinun logiikallasi kaikki jotka puolustavat työntekijöiden oikeuksia ovat kommunisteja. Halpatyö, jota yleissitovuuden poisto edistää, johtaa mainitsemaasi kommunismiin, jossa suurin osa työntekijöistä saa todella huonoa palkkaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ensinnäkin yleissitovuus on jo selkeä ihmisoikeusloukkaus sillä se estää täysivaltaisten aikuisten sopia itse työn ehdoista. Eikä ehdoista päätä edes laillinen hallitus vaan täysin ulkopuoliset järjestöt.

Työehtojen joustavuus on yksi keskeisimpiä tekijöitä tuottavuuden parantamisessa. Yleissitovuushan ei tarkota pelkästään palkkaa vaan muitakin ehtoja.

5€ palkka ei yksin kerro vielä paljon. Saisinko päälle esimerkiksi jotakin sosiaalitukea?

Käyttäjän AleksiNiskanen kuva
Aleksi Niskanen Vastaus kommenttiin #8

Haukuit minua kommariksi niin piti miettiä, että jaksanko vastata sinulle mitään. Tehdään se nyt kerralla selväksi, en ole kommunisti. Tottakai 5e tuntipalkka yleistyneenä työmarkkinoilla lisäisi sosiaaliturvamenoja todella rajusti. Siihen tämä yleissitovuuden poisto johtaa, että yhä suuremman osan työntekijän toimeentulosta maksaa veronmaksajat. Pitäisi pyrkiä siihen, että ihmisillä on mahdollisuus elättää itsensä rehellisellä työllä. Jos se on sinulle kommunismia niin onnea vaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #23

5€ tuntipalkat ovat käytännössä mahdollisia vain alkeellisimmista entry-level duuneista heikosti tuottaville työntekijöille. Ammattilaiset saavat tänäkin päivänä tessin säädöksiä enemmän liksaa.

Kyse ei ole siitä että työntekijöiden palkkataso lähtisi laskemaan vaan siitä että markkinoille syntyy uusia alhaisemman palkkatason työpaikkoja. Niiden vaihtoehto ei ole korkeampi palkka vaan täysi työttömyys ja eläminen pelkästään sosiaaliturvan varassa.

Rehellisellä työllä elää erittäin hyvin kunhan osaa jonkun ammatin. Raksalla tai sairaanhoitajana, ihan täysin
perusduunarina, tienaa nyt hyvin ja tienaa hyvin tessien lennettyä roskakoriin. Yleissitovuuden puolustaminen tarkoittaa samalla kouluttamattomien ihmisten päähänpotkimista. Alhaisen tuottavuuden työpaikkoja ei voi syntyä tarpeeksi.

Pekka Iiskonmaki

Suomessa Eduskunta on ylin lainsäätäjä. Ei AY-liike.

Käyttäjän AleksiNiskanen kuva
Aleksi Niskanen

Siitä ei vaan seuraa mitään hyvää, jos palkat poljetaan liian alas. Miten talous pyörii kun monilla ihmisillä on jo nyt kokoaikatyöstä huolimatta vaikeuksia huolellisellakin taloudenpidolla selviytyä kuun loppuun asti? Jos palkkoja alennetaan entisestään niin ihmisillä ei ole varaa ostaa monipuolisesti eri yritysten tuotteita ja palveluita, kun kaikki rahat menevät ruokaan ja asumiseen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työvoimakustannukset ovat suomalaisyritysten arvonlisästä 70%. Toisin sanoen hinnoilla ja palkoilla on vahva yhteys.

Joka vuosi palkat nousevat nopeammin kuin taulukkopalkat. Miten tämä on mahdollista jos työnantaja ei maksa kuin Tes-minimin pakosta?
TES on satasivuinen nivaska erilaisia määräyksiä. Ihan esimerkiksi satoja tuhansia suomalaisia koskeva määräys maksaa palkka kahdesti kuukaudessa maksaa suomalaisyrityksille tarpeettomasti ehkä 200 miljoonaa vuodessa ja se on suoraan pois kilpailukyvystä - ja toisinaan myös palkoista. Pomo tarjosi aikoinaan työntekijöille 20€ palkankorotusta jos siirrytään kerran kuukaudessa maksatukseen, mutta liitto esti tämän. Vaikka työntekijät sitä olisivat halunneet. Liitto voi kävellä aikuisten ihmisten yli mitä erikoisemmissa asioissa.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #13

#13
''Työvoimakustannukset ovat suomalaisyritysten arvonlisästä 70%. Toisin sanoen hinnoilla ja palkoilla on vahva yhteys.''

Noin paljon se ei voi olla, koska piiloverot, joita ei voi vähentää ovat pitkälti yli 30%.

Esim. kiinteistövero puree jo niin hyvin, että kiinteistöyhtiöt eivät saa entiseen malliin tilojaan vuokrattua, vaikka Suomi on buumissa.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Olipa hölmö kirjoitus. Jos nyt katsoo maita tässä lähellä, joissa yleissitovuutta ei ole, niin ei niillä niin huonosti mene, eikä siellä kadulla kerjätä. Yleisitovuus ei ole mikään yhteiskuntaa ylläpitävä voima. Myöskään yleissitovuus ei ole mikään sopimisyhteiskunnan lippulaiva. Yleissitovuus on kartelli, jossa isot sopii pienien puolesta ja heidän vahingoksi

Käyttäjän AleksiNiskanen kuva
Aleksi Niskanen

Yleissitovuuden poisto johtaa palkkojen alenemisiin. Sitä myöten lisääntyy esim. asumistukimenot. Kai ymmärrät, että ihmisten on elettävä jollain keinolla?

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Suurin osa työntekijöistä kuuluu tes:n piiriin normaalisitovuuden kautta. Ei heidän tilanteensa mihinkään muuttuisi. Kieseläinenkin aamulla totesi, että tes:n voisi rajata minimipalkkoihin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miksi palkat nousevat joka vuosi nopeammin kuin taulukkopalkat jos työnantaja ei suostu maksamaan enempää kuin minimipalkan?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Näin tuo on. Liitot saivat monopoliaseman sementoitua ja suuryritykset saivat pienten kilpailijoiden ketteryyttä rajoitettua.

Niskanen esitti korporatismin puolustuspuheen yksilönvapauden kustannuksella. Mitäköhän tuo Perus-sana puolueen nimessä tarkoittaa? Ainakaan se ei viittaa perusoikeuksien kunnioitukseen.

Käyttäjän AleksiNiskanen kuva
Aleksi Niskanen

Miten halpatyö edistää työntekijän yksilönvapautta?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #9

Saa sopia omat asiansa, mielensä mukaan. Sitä kutsutaan sopimusvapaudeksi. Kysehän on tässä myös perustuslain elinkeinon ja yhdistysvapaudesta. Miksi minä en saisi perustaa kilpailevaa ammattiliittoa, joka neuvottelee jäsenilleen paremmat ehdot?

Esität premissinä, ettei maksetuilla palkoilla eläisi ilman yleissitovuutta. Et kuitenkaan tarjoa tuolle premissille mitään todisteita. Vaikkapa Ruotsissa vaikuttaisi olevan korkeammat palkat kuin Suomessa, ilman yleissitovuutta.

Käyttäjän AleksiNiskanen kuva
Aleksi Niskanen Vastaus kommenttiin #12

Esim. Akava toteaa nettisivuillaan seuraavaa yleissitovuuden poistamisen seurauksista:

"Estää epäterveen kilpailun

Yleissitovuusjärjestelmä on keino estää minimityöehtojen alittamisesta johtuva epäterve kilpailu Suomessa tehtävässä työsuhteisessa työssä. Ilman yleissitovuutta voisi työnantajaliittoon kuulumaton työnantaja, esimerkiksi halpatyömarkkinoilta tuleva ulkomainen yritys, teettää työtä Suomessa samoilla työehdoilla kuin kotimaassaan, alle kotimaisten työmarkkinoiden hintojen."

https://www.akava.fi/uutishuone/teemajutut/arkisto...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #25

Se että joku muu esittää saman väitteen kuin sinä, ei ole mikään todiste väitteen todenperäisyydestä. Voisivathan nyt työvoimapulaa valittelevat tarjota duunareille miljoonaliksaa, niin halukkaita tulisi ympäri maailmaa. Pitäisikö tuollaistakin väitettä pitää relevanttina vain siksi, että niin voisi käydä?

Käyttäjän AleksiNiskanen kuva
Aleksi Niskanen Vastaus kommenttiin #26

Samoja näkemyksiä liittyen työsopimusten yleissitovuuden säilyttämiseen löytyy myös muilta työntekijäjärjestöiltä. Liitot ei vedä näitä näkemyksiä hatusta, vaan ne perustuvat suomalaisen työntekijän ja rehellisen palkkatyön puolustamiseen globaalilta halpatyövoimalta. Missä on sinun faktat siihen, että yleissitovuuden poisto ei muka johtaisi halpatyöhön?

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #9

#9
Suomessa on hyvät palkat.

Nettopalkat ovat surkeita ostovoimakorjattuina.

Käyttäjän hiilinen kuva
Teemu Hiilinen

Asia on juuri näin. Hyvä kirjoitus.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Yleissitovuuden poistaminen voisi olla hyväkin asia. AY-liike joutuisi todella lunastamaan asemansa. Epäilen sen johtavan melkoiseen lakkorumbaan niillä liitoilla, joilla voimaa on, vaan ne heikot sortuu siinä elon tiellä. Äkkiähän se työrauha palaisi. Vahvoilla liitoilla on yleensä vahva tuottavuuskin.
Tottahan toisaalta on, että kun täältä lähtee muualle yrityksiä maihin, joissa yleissitovuutta ei ole, ne ei kilpaile tasavertaisina. Tuo peruste voisi EU:ssa vetää.

On myös hyvin selvää, että tänne syntyisi yleissitovuuden purkamisen kautta halpatyömarkkinat, koska sillä 5-euroa/tunti-palkalla Romaniasta tullaan kyllä. On eri asia mitä se tulija sillä saa aikaan. Ainakin tulee telttamajoitus ja Helsingissä veronmaksaja-maksaa-asumisen markkinat.

Innokas EU-kansalainen saisi palkkaa vaikka 800. Tonnin antaisi yhteiskunta asumistukea ja elantotukea. Sillähän jo elää, vähemmälläkin (vrt. vaikka eläkeläiset). Minimi pitäisi optimoida. Pääosa tulisi kuitenkin suoraan veroista. Mikä kilpailukykyä lisäävä asetelma ja palkkaahan voisi aina maksaa vaan niiltä tunneilta, kun on tarjota töitä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kokoomuksen Libera-porukka tekee siis välttämättömyydestä hyveen?

"Euroopan parlamentti hyväksyi lähetettyjä työntekijöitä koskevat säännöt
29.5.2018 14:43 | Euroopan parlamentti - Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina säännöt, joiden myötä väliaikaisesti toisessa EU-maassa työskentelevät työntekijät saavat jatkossa samaa palkkaa kuin paikalliset työntekijät.

Lähetettyjä työntekijöitä koskevien sääntöjen uudistuksen tavoitteena on parantaa lähetettyjen työntekijöiden työhön liittyviä oikeuksia ja luoda reilumpi kilpailutilanne yritysten välille. Uudet säännöt hyväksyttiin äänin 456 puolesta, 147 vastaan ja 49 tyhjää.

Reilummat palkkaussäännöt

Työskentelymaan palkkaussääntöjen pitää koskea myös toisesta EU-maasta työskentelymaahan lähetettyä työntekijää uuden lainsäädännön myötä. Maakohtaisen lainsäädännön lisäksi alakohtaisia työehtosopimuksia voidaan soveltaa lähetettyihin työntekijöihin.

Paremmat työolosuhteet

Työnantajan pitää uusien sääntöjen myötä maksaa matka-, oleskelu- ja asumiskulut, eikä niitä saa vähentää työntekijän palkasta. Työnantajan tulee myös varmistaa, että lähetettyjen työntekijöiden asumisolosuhteet ovat kansallisten sääntöjen mukaiset.

Lähettämiskausi

Lähettämiskauden pituus voi pisimmillään olla 12 kuukautta. Tämän jälkeen kautta voidaan pidentää vielä 6 kuukaudella. Tämän jälkeen työntekijä voi yhä edelleen jatkaa maassa työskentelyä. Kaikki maan työvoimaa koskevat säännöt alkavat kuitenkin koskea työntekijää lähettämiskauden enimmäispituuden ylityttyä.

Petoksilta suojautuminen

Mikäli esimerkiksi ns. postilaatikkoyhtiö on lähettänyt työtekijän toiseen EU-maahan vilpillisesti, pitää jäsenmaiden tehdä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa, että työntekijöiden oikeudet turvataan vähintään lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin mukaisesti.

Kansainvälinen maantieliikenne

Maantieliikenteen osalta uusia sääntöjä aletaan soveltaa vasta, kun liikkuvuuspaketin alakohtainen lainsäädäntö tulee voimaan. Siihen saakka maantieliikenteen osalta noudatetaan vuoden 1996 direktiiviä.
Uudet säännöt astuvat voimaan kahden vuoden kuluttua
EU-mailla on kaksi vuotta aikaa saattaa säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä, minkä jälkeen uudet säännöt astuvat voimaan.

Kommentit

Euroopan parlamentissa mietinnön esittelijänä toiminut Elisabeth Morin-Chartier (EPP, Ranska) sanoi: “Tämä äänestys on yksi 2014-2019 -vaalikauden tärkeimmistä perusteista. Se heijastaa Euroopan unionin sosiaalista, taloudellista ja poliittista tilaa. Se asettaa selvän reitin sosiaalisemmalle Euroopalle reilumman kilpailun ja lähetettyjen työntekijöiden parempien oikeuksien kautta.”

Mietinnön toinen esittelijä Agnes Jongerius (S&D, Alankomaat) sanoi: “Eurooppa valitsi saman palkan samasta työstä samassa paikassa. Kollegat voivat taas olla kollegoita eikä kilpailijoita. Tämä on tärkeä askel kohti sosiaalista Eurooppaa, joka suojelee työntekijöitä ja estää heikentämiskilpailun - kohti Eurooppaa, joka huolehtii tavallisista työssäkäyvistä kansalaisista.”

Taustatietoa

Työnantajat voivat lähettää työntekijöitä väliaikaisesti suorittamaan tiettyä tehtävää toiseen EU-maahan. Vuonna 2015 EU:ssa oli 2,05 miljoonaa lähetettyä työntekijää. Työntekijöiden lähettäminen kasvoi 60 %:lla vuosien 2010 ja 2016 välillä."

Lähde:

https://www.sttinfo.fi/tiedote/euroopan-parlamentt...

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

" lähetettyjä työntekijöitä koskevat säännöt 29.5.2018"

Oli minulle ihan uusi juttu. Onkohan tuo Lepomäellä hallussa? Yksi argumentti nollautuu.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Martti, yritin tästä jo kertoa blogissani 31.5.2018

"Miksi tiedotetaan kaikki EU-asiat vasta jälkikäteen?! Katso STT 29.5. uutiset":

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256130-mi...

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Lepomäki on nykyisellään Liberan hallituksen puheenjohtaja. Toiminnanjohtaja on Mikko Kiesiläinen.

Ammattiliittojen heikossa läntisessä maassa eli USA:ssa palkansaajien todellinen mediaaniostovoima on tällä hetkellä suurin piirtein samaa luokkaa kuin vuonna 1974. Lähde U.S. Bureau of Labor Statistics

Nimellispalkat ovat kyllä nousseet lähes kymmenkertaisiksi, mutta ostovoima ei ole parantunut käytännössä ollenkaan.

Samaa tarinaa kertoo HBR: https://hbr.org/2017/10/why-wages-arent-growing-in...

Kieltämättä vaikuttaa siltä, että heikot ammattiliitot tarkoittavat paikalleen jämähtäneitä palkkoja palkansaajille.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Katsokaa myös "Euroopan parlamentti hyväksyi kaupan tiukemmat suojatoimet turvaamaan EU:n työpaikkoja ja teollisuutta" (30.5.2018 14:19)

https://www.sttinfo.fi/tiedote/euroopan-parlamentt...

Tästä kanteluun:

https://www.libera.fi/wp-content/uploads/2018/09/K...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset